Adventtikeräys 2022

Auta Kongolaisia pienviljelijöitä Caritaksen adventtikeräyksen kautta

Joka kolmas kongolainen ei tiedä milloin saa seuraavan ateriansa. Adventtikeräys tukee Norjan Caritaksen elintarviketurvaohjelmaa, jossa pienviljelijät ovat onnistuneet lisäämään sekä tuotantoa, tuloja että aterioiden määriä. Ohjelma on lisännyt ilmastoälykkäiden maataloustekniikoiden käyttöä, lukutaitoa ja naisten osallistumista maataloustuotantoon ja osuuskuntiin. Luku- ja kirjoitustaidon ansiosta he omaksuvat uusia oppeja helpommin, mikä voi tarjota pääsyn sekä markkinoille että osuuskuntiin ja lisätä tuloja.

Tuellasi rauha lisääntyy, sillä ohjelmassa on koulutettu aiemmin aseellisiin ryhmiin kuuluneita nuoria pienimuotoiseen vihannesten viljelyyn. He saavat koulutusta ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Tue kongolaisia pienviljelijöitä ja lahjoita keräykseen

Lahjoita suoraan verkkopankistasi lomakkeen kautta

Lahjoittaa voit myös suoraan tilillemme

Suomen Caritas ry 

Danske Bank FI73 8000 1270 1545 04

Viite: 2231

Tue Mobile payn avulla 95959 viesti: adventti

Keräyslupa: RA/2022/218

Teksti jatkuu kuvan alla

CON201946410 (1).jpg

Maailman elintarvikeohjelman mukaan riittävä ja ravitsevan ruoan saatavuus Kongon demokraattisessa tasavallassa on maailman huonoimpia. Joka kolmas ihminen, eli 27,3 miljoonaa, kokee epävarmuutta ruuan riittävyydestä. Tämän lisäksi lähes seitsemän miljoonaa ihmistä kamppailee akuutin nälän kanssa. Koronapandemia on pahentanut tilannetta entisestään.

‒Synkkää tilannetta helpottaa se, että Norjan Caritaksen elintarviketurvaohjelmassa mukana olevat pienviljelijät ovat lisänneet tuotantoaan ja tulojaan ja syövät aiempaa useampia aterioita päivässä. Se osoittaa, että pitkän aikavälin investoinnit ilmaston huomioivaan maatalouteen lisäävät vastustuskykyä ulkoisille uhille, sekä ilmastonmuutokselle, pandemioille että nälälle, sanoo Heidi Solheim Nordbeck, Norjan Caritaksen neuvonantaja.

Huolimatta luonnonvaroistaan Kongon tasavalta on maailmanlaajuisesti köyhyystilastojen kärjessä. 84 miljoonan asukkaan väestöstä 73 prosenttia elää alle 1,90 dollarilla päivässä. Maailmanpankin mukaan joka kuudes on erittäin köyhä. Huolimatta maailmanlaajuisesti tarkasteltuna suhteellisen alhaisista tartuntamääristä, koronapandemia ja pitkittynyt yhteiskunnan sulkeutuminen vuonna 2020 ovat pahentaneet tilannetta. Tuontitavaroiden hinnat kohosivat voimakkaasti ja kouluja suljettiin. Samaan aikaan maan turvallisuustilanne on heikentynyt useilla alueilla. Konfliktit liittyvät usein maaoikeuksiin.

Maataloudessa otettava ilmasto huomioon

Vuodesta 2018 lähtien 7 200 pienviljelijää Kisantussa, Kindussa, Kongolossa ja Butembo Benissä on saanut tukea Norjan Caritaksen elintarviketurvaohjelman kautta, jota rahoittaa Norad. Ohjelma on osa laajempaa puitesopimusta seitsemän maan kanssa, ja se toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Kongon Caritaksen kanssa.

‒Tulokset ovat erittäin hyviä. Kolmen vuoden jälkeen huikeat 77 prosenttia osallistuvista perheistä ilmoitti syövänsä vähintään kahdesta kolmeen ateriaa päivässä. Ohjelman alussa vastaava luku oli vain 16,3 prosenttia. Puolet on lisännyt tuotantoaan huomattavasti ja 87,5 prosentilla on ollut terveellinen ja ravitseva ruokavalio. Projektin alkaessa kukaan osallistujista ei saanut tarpeeksi ravintoa, Solheim Nordbeck sanoo.

Kuinka tämä on mahdollista? Yhtenä syynä on lisääntynyt tietämys ilmaston kannalta älykkäistä maataloustekniikoista. Pienviljelijät on koulutettu ilmastonmuutokseen ja viljelymenetelmiin, jotka tuottavat suurempia satoja. Kohderyhmästä 81,75 prosenttia kasvattaa vähintään kolmea erilaista siemenlajiketta, minkä lisäksi on istutettu useita ilmastonkestäviä puita. Se osoittaa, että pienviljelijöiden investoinnit ilmastoälykkääseen maatalouteen voivat parantaa sietokykyä sekä ilmastonmuutosta, pandemioita että nälkää vastaan.

Luku- ja kirjoitustaito on parantunut

Ohjelman kestävä kehitys varmistuu myös siten, että siinä on panostettu pienviljelijöiden luku- ja kirjoitustaitoon. Tutkimukset osoittavat, että koulutus on avain yhteiskunnan hyvään kehitykseen sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. Siitä huolimatta, että kahdeksan kymmenestä Kongon demokraattisessa tasavallassa olevasta lapsesta aloittaa peruskoulun, vain neljä kymmenestä jatkaa lukioon 12-vuotiaana. Vain puolet 15–24-vuotiaista tytöistä osaa lukea ja kirjoittaa.

Norjan Caritaksen ruokaturvaohjelman kohderyhmästä 62 prosenttia, joista puolet on naisia, on oppinut kirjoittamaan. Ohjelman alussa kirjoitustaitoisia oli 33 prosenttia. Luku- ja kirjoitustaidon ansiosta he omaksuvat uusia oppeja helpommin, mikä voi tarjota pääsyn sekä markkinoille että osuuskuntiin ja lisätä tuloja.

Naisiin keskittyminen kannattaa

Keskeistä on myös ohjelman painottuminen tyttöihin ja naisiin. Tutkimukset osoittavat, että panostukset naisten taitoihin vaikuttavat myönteisesti koko perheen hyvinvointiin, sillä naiset sijoittavat ansaitsemansa pääosin takaisin perheeseen ja lastensa koulutukseen. Naisten järjestelmällinen osallistuminen osuuskuntiin on tuottanut tulosta. Kolmen vuoden jälkeen naiset ovat yhä enemmän mukana julkisten asioiden hoidossa, ja osuuskuntien jäsenistä heitä on lähes puolet, kun vuonna 2018 vain 17 prosenttia. Osuuskuntien johtohenkilöistä yli 22 prosenttia on naisia. Nämä ovat hämmästyttäviä lukuja maassa, jossa monissa paikoissa naisten ei ole hyväksyttävää puhua.

Nuoruutta, rauhaa ja kestävyyttä

Investointi pienviljelijöihin on sekä edistänyt rauhaa ja sovintoa että sosiaalista yhteenkuuluvuutta, sillä hankkeessa on koulutettu aiemmin aseellisiin ryhmiin kuuluneita nuoria pienimuotoiseen vihannesten viljelyyn. Se on lisännyt paikallisyhteisön hyväksyntää haavoittuvassa asemassa olevien nuorten integroimiseen takaisin yhteisöön. He ovat päässeet mukaan myös tuotantoprosesseihin, osuuskuntiin ja säästö- ja lainaryhmiin.

Tulevien sukupolvien järjestelmällisempi sopeuttaminen ilmastonmuutokseen on keskeistä kestävän kehityksen varmistamisessa. Kolme kymmenestä kongolaisista oli 10–24-vuotiaita vuonna 2010. Tämän ikäryhmän odotetaan kasvavan 42,9 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Kun nuorisotyöttömyys on 32,2 prosenttia, on vaarana, että nuoria värvätään aseellisiin ryhmiin.

Myös elintarviketurvan ja ympäristön näkökulmasta nuorten osallistuminen ilmastoälykkääseen maatalouteen on tärkeää maassa, jossa on noin 60 prosenttia Kongon altaan harvinaisista ja arvokkaista sademetsistä. Ilman ilmastonmuutoksen tuntemusta nuoret saattavat pahentaa metsien hävittämistä ja kaataa arvokkaita sademetsiä. Sen vuoksi nuorten kongolaisten koulutus ilmastoälykkäisiin maataloustekniikoihin sademetsän reuna-alueella tulee jatkossakin olla tärkeää kaikille, jotka investoivat pitkäaikaiseen apuun nälän torjumiseksi.

CON2015106808.jpg