• sarasimonsen5

Sotilasvallankaappaus ei ole lannistanut myanmarilaisten toivoa

Maailma hätkähti helmikuun alussa, kun armeija kaappasi vallan Myanmarissa, joka oli kymmenen vuotta ehtinyt elää orastavassa demokratiassa ja toiveikkuudessa paremmasta tulevaisuudesta. Tuntui kuin uusi pimeyden aika olisi koittanut maassa, joka oli vuosikaudet kärsinyt sotilasjuntan mielivallasta. Vallankaappausta ovat seuranneet satojen tuhansien ihmisten mielenosoitukset, jotka ovat kasvaneet päivä päivältä vahvuudessa, samoin kuin armeijan otteet kansalaisia kohtaan. Myanmarilaiset eivät kuitenkaan aio antaa periksi.


Katolinen kirkko mukana mielenosoituksissa

Myös katolisen kirkon jäsenet ovat ottaneet aktiivisesti osaa mielenosoituksiin. Yangonin arkkipiispa, kardinaali Charles Bo on aktiivisesti vastustanut vallankaappausta sosiaalisessa mediassa ja jakanut kuvia mieltään osoittavista sisarista. Myös tuttumme paikallisesta Myanmarin Caritaksesta KMSS:stä (Karuna Mission Social Solidarity) ovat ottaneet kantaa kansalaistottelemattomuuden puolesta facebook-sivuillaan. Monet katolilaiset ja muut kristityt kuuluvat etnisiin vähemmistökansoihin, jotka ovat kärsineet jatkuvista konflikteista ja armeijan mielivallasta eri puolilla Myanmaria. Tosin sorto on jatkunut myös nyt syrjäytetyn valtapuolue NLD:n kaudella, minkä vuoksi luottamus hallintoon ei ole koskaan ollut hääppöinen. Vähemmistökansojen lisäksi myös Myanmarin buddhalainen valtaväestö vastustaa voimakkaasti armeijan valtaa. Julkisen sektorin työntekijät rautatieläisistä lääkäreihin ja vanhoista nuoriin ovat marssineet kaduille uhmatakseen sotilashallintoa. Tulevat viikot näyttävät, tekeekö armeija myönnytyksiä kasvavan painostuksen edessä vai tukahduttaako se protestit yhä väkivaltaisemmin. Mielenosoittajia on jo kuollut armeijan luoteihin pääkaupunki Nai Pyi Taw'ssa sekä Mandalayssa.


Sisaret osoittavat mieltään demokratian puolesta. Kuvalähde: twitter.com/CardinalMaungBo


Suomen Caritaksen hanke Myanmarissa

Suomen Caritaksella oli juuri ennen vallankaappausta alkanut uusi kehitysyhteistyöhanke ”Nuorista ympäristöoikeudenmukaisuuden ja kestävän elämäntavan suunnannäyttäjiä”, jota toteuttaa paikallinen Gaia-järjestö yhdessä Englannin ja Walesin Caritas-järjestö CAFOD:n kanssa. Vain päiviä ennen kaappausta olin tavannut internetin kautta kollegoita Myanmarista. Suunnittelimme alkavaa hanketta, jonka tarkoituksena on kouluttaa ja tarjota resursseja kansalaisyhteiskunnassa aktiivisille nuorille. Sitten tuli epätodellisen tuntuinen uutinen armeijan vallankaappauksesta ja nettikatkoksista. Olen kuitenkin saanut päivityksiä tilanteesta, ja paikalliset tuttavamme ovat tähän mennessä pysyneet optimistisina eikä ketään heidän verkostostaan ole onneksi pidätetty.


Hankkeen aloitustyöpaja tapahtui etänä


Kansalaisyhteiskunnan voimin diktatuuria vastaan

Kumppanimme Myanmarissa ovat entistä päättäväisempiä toimimaan ihmisoikeuksien puolesta, sillä heidän työtään tarvitaan sitä enemmän mitä enemmän armeija haastaa kansalaisten oikeuksia ja vapauksia. Gaia-järjestö on aloittanut ruohonjuuritason toimintansa maaseudun ihmisten elinkeinojen ja ympäristön hyvinvoinnin puolesta jo sotilasjuntan aikana vuonna 1996, ja heillä on pitkä kokemus toiminnasta haastavissa oloissa. He tekevät työtä ihmisoikeuksien ja rauhan edistämisen puolesta, sekä pyrkivät edistämään luonnon ja ihmisten yhteiseloa muun muassa luonnonmukaisia viljelymenetelmiä ja maaseudun pienyrittäjyyttä edistämällä.


Nyt alkanut vuosina 2021-2023 toteutettava hanke tukee paikallisten nuorten toimintaa kestävän elämäntavan ja ympäristöoikeudenmukaisuuden puolesta eri osissa Myanmaria, ja tarkoituksena on myös koulutuksen ja vaikuttamistyön kautta vahvistaa erityisesti naisten ja vähemmistökansojen oikeuksia ja mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Gaia-järjestön koulutuksiin osallistuneita nuoria opettajia Myitkyinassa (Kuva: Gaia järjestö)


Tukemalla Caritaksen paastokeräystä tuet myanmarilaisten nuorten toivoa paremmasta tulevaisuudesta


Sara Simonsen

Suomen Caritaksen hankekoordinaattori

35 katselukertaa0 kommenttia